Chileläistä viiniä

Tunnustan rehellisesti: olen todella ennakkoluuloinen chileläisten viinien suhteen. Sieltähän tulee pelkkää bulkkia, jota suomalaiset juovat litrakaupalla. Ja jos Alkossa myydystä viinistä lähes neljännes tulee Chilestä, ei se vaan millään voi olla hyvää. Eikö niin?

No ei. Olen viime aikoina joutunut pyörtämään mielipiteeni chileläisistä viineistä ja toteamaan, että kyllä sieltä tulee ihan juomakelpoistakin tavaraa.

Perinteisesti chileläiset ovat olleet aika kustannustehokkaita viinejä, jotka eivät ole briljeeranneet huippulaadussa. Erinäisten lähteiden mukaan monet viinitekijät ryhtyivät panostamaan laatuun Miguel Torresin inspiroimana mm. valikoimalla uusia paikkoja viininviljelyyn ja tuomalla viininvalmistukseen uusia tekniikoita 1990-luvun lopulla, joten melko uudesta ilmiöstä tässä on kuitenkin kyse. Suurelta osin varmasti tämän vuoksi Chile koetaan yhä bulkkiviinien tuottajana, eikä niinkään laadukkaiden viinien maana, ja tähän myönnän nyt itsekin syyllistyneeni.

Vineyards, Chile
Kuva täältä
Kesällä löysin miltei yllätyksekseni Alkosta hyvän chileläisen, Cono Sur Single Vineyard Block 23 Rieslingin, jota tuolloin hehkutin postauksessa Viikonloppuviini on the road. Viime viikolla pääsin vieläkin enemmän chileläisten viinien makuun, kun sain mahdollisuuden maistella Viña Leydan valikoimaa viinitekijä Viviana Navaretten maistattamana. Leydan Sauvignon Blancit olivat jossain määrin ennestään tuttuja, mutta kiinnostavin maisteltava olikin talon Sauvignon Gris. Kyseinen viini on aiemmin jäänyt hyllyyn korkean alkoholipitoisuutensa vuoksi (valkkarille huima 14,5 %), mutta aivan niin tujulta ei viini kuitenkaan maistunut. Ainoa 100 %:nen Sauvignon Gris jota olen tätä ennen maistanut on Châteu Carsinin tuotos, joten kovin huimalla kokemuksella en tätä viiniä arvioi.

Sauvignon Grisistä puuttui sisarensa Blancin vihreys ja mustaherukkamaisuus, sen sijaan viini oli mukavasti aromaattinen ollen silti hapokas ja mausteinen. Raikas, kuiva ja hedelmäinenkin valkkari sopi kivasti yhteen tarjolla olleen Toast Skagenin kanssa.

Nöyränä tunnustan tappioni, ja hyväksyn jatkossa tarjolle myös chileläiset viinit. Kunhat ne eivät vaan ole sitä bulkkia.

2 kommenttia:

  1. Kuulostaa tutulta. Viini-innostus alku aikoina Uuden maailman viinit oli kovemmassa kulutuksessa,mutta nykyään se on vain jäänyt hieman huonolle tutustumiselle. Juuri viimeviikolla sanoin kaveriporukalle, että te voisitte seuraavassa viini-illassa esitellä mulle/meille omia suosikkejanne Uuden maailman viineistä meille sokkona. Näin pääsisi sinne oman mukavuusalueen ulkopuolelle:D

    VastaaPoista
  2. Niinpä, helposti tulee juotua niitä tutumpia ja turvallisia vaikka kuvittelee olevansa mieleltään melko avoin viinien suhteen.

    VastaaPoista