Viikonloppuviini: Trapiche Broquel ja ankanrinta

Riistakausi on sorsanmetsästys edellä ollut käynnissä reilut pari viikkoa, minkä vuoksi Alkoonkin on saapunut sesonkiin sopivia riistaviinejä. Sain maahantuojalta maisteltavakseni argentiinalaisen Trapiche Broquel Pinot Noir Game Season Edition -viinin, joka jo etiketin sorsankuvillaan lupailee olevansa sopiva seuralainen riistalinnuille. Koska lähipiiristäni ei löydy sorsastajia (vapaaehtoiset ilmoittautukoot heti!) päätin kokeilla mendozalaista suosikkilihani, eli paahdetun ankanrinnan kera.

Trapichen riistaspesiaali maksaa Alkossa 12,50 € ja on sesonkituote, eli poistuu valikoimista kun varastot on myyty loppuun.



Yleensä tapanani on ollut valmistaa ankanrinta siten, että ensin paistan pinnat kiinni ja tämän jälkeen laitan ankan uuniin kunnes sisälämpötila on 50-52 astetta. Tämän jälkeen filee saa seisoa tekeytymässä alumiinifoliossa tovin kunnes se on valmis tarjoiltavaksi. Tällä kertaa testasimme Anthony Bourdainin No Reservations -ohjelmasta bongattua ohjetta, ja paistoimme ankan suoraan pannulla kunnes sisälämpötila saavutti 50 asteen rajan. Tämän vuoksi siis kuvassakin näkyvä mukavasti ruskistunut pinta muuten roosassa ankassa. Ankan seurana kokeilimme uutta tuttavuutta bataattiranskalaisia (jäivät löysiksi) ja harvinaista luottoherkkua Calvadoskastiketta (oli hieman paksua).

Broquel on monella tapaa hyvin perinteinen Pinot Noir, eli siitä löytyy punaisia marjoja moneen lähtöön sekä pehmeää pippurisuutta. Tammikypsytyksen ansiosta viinissä on mukavaa tanniinisuutta ja runsautta, mutta se ei kuitenkaan ole liian läpitunkeva tai dominoiva ruoankaan kanssa. Hintaansa nähden viini oli mielestäni erittäin hyvä ostos, ja puolisokkona arvioin viinin hinnan todellista korkeammaksi.

Pinot Noir on kestohyvä valinta ankanrinnan kanssa, etenkin kunnon burgundilainen PN on kuin luotu ankalle. Osa suosii riistalintujen kanssa myös toscanalaisia punaisia, mutta jokaisen kannattanee testata sopiiko kyseinen kombo omaan makuun.


0 kommenttia:

Lähetä kommentti